tiistai 29. joulukuuta 2009

Elämää viime päiviltä.

Viimepäivien aikana on kerennyt tapahtumaan paljon hyviä juttuja. Olen hämilläni, mutta toisaalta myös hiukan onnellinen. Se kotoisuuden, turvallisuuden, kuuluvuuden ja onnellisuuden tunne on vahva. Nojuu oon ihastunut, myönnetään. Oikeastaan jos totta puhutaan en ole koskaan tuntenut näin, jotain ihan uutta. Yritän toimia erilailla kuin ennen, yleensä onnistun pilaamaan juttuja liialla yrittämisellä. Aion olla normaali minä, mutta vähemmän kuin ennen. Katsotaan miten käy ja mitä tapahtuu.

Kävin tänään shoppailemassa, löysin paljon kaikkea kivaa ja tarpeellista. Ja jotain ei niin tarpeellista. Suutari laittoin mun saappaisiin uuden puolipohjan, nyt voin uskaltaa mennä niillä ulos liukastumatta. Tosin eka pitää opetella käveleen niillä, tosi korkeet :D Mulla ei oo koskaan ollu noin korkeita kenkiä, mutta jotenkin ne vaan huusi mun nimee siellä hyllyssä. Oli tosi paljon ihmisiä ja en oikeastaan ymmärrä miksi ihmisistä tulee ihan hulluja, kun on alennusmyynnit. Miks pitää juosta ja rynniä, kyl niit vaatteita ja tavaroita varmasti riittää kaikille. Ja oikeastaan ei ne ollut edes niin paljon halvempia. Teitä huijataan!

Sain tuossa yhtenä päivänä noottia sotkusesta asunnosta. Joten tänään otin itteeni niskasta kiinni ja siivosin. Järjestelin jopa kaapitkin. Ettäs tiiät, nyt on siistiä! Onhan se tosi kiva tunne kun on puhdasta ja siistiä, kaikki on paikoillaan. Tiedä kuuluuko se luonteeseen kun en vaan osaa pitää kaikkea niin järjestyksessä ja siistinä. Luonnonlapsi, sanovat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti